maanantai 15. syyskuuta 2014

mun kipukynnys on taivaan korkuinen, ja siitä sinä ansaitset suuren kiitoksen

Joskus on pakko päättää olla vahva. Kun jokaisesta vastoinkäymisestä selviää askel kerrallaan niin kohta huomaa, että aurinko paistaa aina vaan valoisammin. Jokaisessa päivässä on jotain positiivista, jonka voi löytää vaan ympärilleen katsomalla. Onnellisuus koostuu juuri niistä kaikkein pienimmistä asioista, joita ei aina edes huomaa. Jos mä vaikka vaan ajattelen mun ystäviä ja sitä miten suunnatonta tukea mä niiltä saan kaikkeen mitä mun elämässä tapahtuu, niin hymy nousee väkisinki huulille. Täyttä rakkautta!

IMG_7082IMG_7070IMG_7047IMG_7066IMG_8559IMG_8592

Ja jos joskus tuntuu, ettei mikään auta murheisiin ni kokeilkaa rikkoa jotain! Ite hakkasin pari päivää sitten turhan paljon muistoja mieleen tuovan hedelmäsäilykepurkin vasaralla hajalle. Ja hukutin sen. Helpotti ihan älyttömästi. 

5 kommenttia:

  1. Kiva kun päivittelet sun blogia taas :) Onko muilla sun vuoden opistolaisilla blogeja? Voisitko linkkailla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiva kuulla:) joo
      enjoylife-eltsu.blogspot.com
      sarkinjutut.blogspot.com
      martina-eriika.blogspot.com
      jennymarleena.blogspot.com
      bylotat.blogspot.com

      Poista
  2. Ihana sinä! Mist noi kengät? Tosi kivat:-)

    VastaaPoista
  3. Tee huonepostaus joskus:)

    VastaaPoista